torstai 29. toukokuuta 2008

Mökille lähdössä

Näyttää siltä, että kesä tulee lopultakin. Pysyvän ihmissuhteen liikehdintä enteilee mökille siirtymistä. Se puolestaan tietää blogiin kirjoittamisen vaikeutumista. Ja paljon muutakin.
* * *
Vilkaisin juuri tuota omaa mielipide tiedustelua; jatkanko kirjoittamista. Aikaa vastauksiin on vielä vuorokausi, mutta tuskinpa tuo enää miksikään muuttuu.
88% vastaajista toivoo lisää kirjoituksiani. 1% kehottaa vähentämään, 4% pysymään nykyisessä tahdissa ja 5% kehottaa lopettamaan kirjoitukset.
Galluppi kuin galluppi. Pitää tästäkin jotain sanoa. Kiitos vastauksista. Siinä alkuun. Toiseksi vastaukset osoittavat, että jotain mielipiteitä juttuni ovat lukijoissa herättäneet.
Sen tiesin jo ilman kyselyjäni. Siihen aikaan kuin vielä kirjoittelin paikallislehtiin, tuli palautetta puolesta ja vastaan. Siinä määrin, että jutut oli raivattava lehtien sivuilta.
Ei yksittäiset ihmiset vaikutusta saaneet aikaan, vaan kun poliittiset henkilöt ja instituutiot ilmaisivat kantansa juttujeni tarpeellisuudesta ja vaikutuksesta tavalliselle kengän kuluttajalle rupesi sensuuri toimimaan.
Pakinaa tai mielipidettä ei voi sensuurin alaisena kirjoittaa. Siksi naputtelen näitä blogiin. Tiedostaen vähäisen, mutta vaikutusvaltaisen lukijakuntani. Edellä mainitun tietää noista 5%:sta, jotka kehottavat lopettamaan kirjoitteluni. He ovat ilmeisesti samat, jotka vierailivat lehtien toimituksissa. Kirjoituksillani on siis vaikutusta edelleen. Jatkan kirjoittamista pyrkien siihen, että lopetus kehotukset nousisivat lähemmäksi 50%.
* * *
Luin juuri äsken muutaman sepustukseni. Hui kauheaa miten paljon kirjuuutus vithehitä jutuissani on. Punaista herjaa liian monen sanan alla.
Mitä sitä anteeksi pyytelemään. Kun ei osaa paremmin kirjoittaa, niin kirjoittaa sitten huonommin. Kun kerran on pakko kirjoittaa.
Virheisiin voi olla toinenkin syy. Olen pata laiska. Minkä saan paperille, en sitä yleensä itse enää lue. Siinä jäävät virheetkin korjaamatta. Tiedän, ettei se ole oikein lukijaa kohtaa. Virheetön teksti olisi selvempi lukea ja ymmärtääkin. Mutta mutta kun.
Parempi on kirjoittaa mitä ajattelee, kuin ajatella mitä kirjoittaa. Vai oliko se juuri päinvastoin. Vai oliko se miten.
Nyt lähden mökille. Ei, turha luulo. Jatkan kirjoittamista sieltäkin käsin. Vaikka ehkä vain tarpeen mukann. Vai mitenkä se oli?

Sote/Helli seminaari Kiteellä

Seminaari oli koonnut Kiteelle alkuun alle 40 osanottajaa ja heidänkin lukumäärä väheni loppuun laskujeni mukaan 32 henkilöön. Moniko heistä oli virkamiehiä ja ketkä valtuutettuja en tiedä.
Alustajaksi tuotetulla Oiva-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajalla Seppo Huldenilla oli kaksoisrooli. Hän oli myös Kärkölän kunnanjohtaja.
Alustaja selvisi tehtävästään hyvin. Hän ei kierrellyt Oivan ongelmakohtia, mutta ei ylisanonut liikelaitoksen hyväksi katsomiaan asioita. Mikä on ymmärrettävää, kun tietää liikelaitoksen olleen toiminnassa häthätää 17 kk.
* * *
Itseltäni kysyn, mikä mahtaa olla järjestetyn seminaarin tarkoitus? Pohdin asiaa kun seurasin ohjelmaan merkityn Keski-Karjalan yhteistoimintasopimuksen esittelyä.
En tiedä monesko luonnos tai sopimus nyt oli esiteltävänä, mutta raakile oli tämäkin. Omituiselta tuntui, että esittely tilaisuudessa ryhdyttiin alkeellisella tavalla sopimusta muuttamaan. Siitä otettiin pois, siihen lisättiin ja sitä stilisoitiin.
Kaiken kaikkiaan sopimuksen mukaista jälkeä syntyy vain tilanteissa, joissa ei ole laki ja sopimustekstiin perehtyneitä henkilöitä käytettävissä. Käsiteltävässä sopimuspaperissa se näkyi tavallista selvemmin. Omana näkemyksenäni voin sanoa tätä sopimustekstiä kaikista heikoimmaksi näkemistäni.
Sopimus ei toivottavasti koskaan etene käyttöön sovellettavaksi. Silloin on käsillä kuntien keskeiset kiistat ja kärsijöiksi joutuvat ketkä muut, kun kuntalaiset.
* * *
Minäkin käytin pari puheenvuoroa. En sen takia, että ne sote-innostusta lamaannuttaisivat. Ei niin pitkään kun luottamushenkilöt seuraavat äänessä olleita kunnanjohtajia. Rääkkylän kunnanjohtaja ei huomioni mukaan käyttänyt yhtään puheenvuoroa.
Ihmettelin vain miten sote-projekti ja sen projektijohtaja Olli Riikonen suhtautuu Tohmajärven kunnanvaltuuston voimassa olevaan päätökseen soteen mukaantulosta aikaisintaan 2010.
En viitsinyt kysyä, kumpi tehtävä hänelle on tärkeämpi; johtaa yksisilmäisesti omaa sote-kehitelmää vai toteuttaa johtamansa kunnan valtuuston päätöstä.
Kysäisin myös miten sopimuksessa keskeiselle sijalle nostetaan seutuvaliokunta ja seutuvaltuusto. Kummallakaan ei ole selvää toimenkuvaa tehtävään ja vielä vähemmän johtosääntöä. Näin, että näilläkin toimilla halutaan hämärryttää kunnallista suoraan kansanvaaliin perustuvaa päätöksentekojärjestelmää.
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli sellainen, etten enempää siitä tahdo kirjoittaa. Riittää, kun sanon sen olleen minulle odotettu pettymys luottamushenkilönä.
Lohdutukseksi jää, ettei päätöksiä tarvitse tehdä Kiteen seminaarin kaltaisissa tilaisuuksissa. Päätökset tehdään vaaleilla valituissa valtuustoissa. Onneksi veronmaksajille.
* *
Pienen käytävävälipuheen onnistuin käymään Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläisen kanssa.
Hän kantoi huolta Tohmajärven asemasta, mikäli emme lähde nyt mukaan soteen. Jäämme hänen mukaansa pois johtavien virkahenkilöiden nimittämisestä.
Lohdutin häntä, että vastuu tästäkin on vielä tohmajärveläisillä luottamushenkilöillä.
Kirsi Hämäläinen myös vihjasi, että tohmajärveläisiä saatetaan tulla panemaan ruotuun ministeriöstä.
En sitä hänelle sanonut, mutta sitä minäkin toisvoisin. Henkilöä ministeriöstä panemaan tolkkua edes vähän tähän touhuun.
Optimistisena luonteena usko keskikarjalaisten luottamushenkilöiden ottavan ohjat omiin käsiin.
Jätetään paniikki ja kiire. Katsotaan syksyn vaalit ja annetaan tuleville päättäjille myös päätettävää. Tällä menolla ei jää kuin kaaos ja velkaiset kunnat.

tiistai 27. toukokuuta 2008

Reissu on tehty

Ei tee pahaa, jos silloin tällöin käy kotinurkkiaan kauempana. Katsomassa miten mualimalla eletään. Tuvan nurkassa pyöriessä jotenkin tunkkautuu.
Vanhempana katselee myös ympärilleen toisella tavalla. Ennen mennä viuhotti ja huolehti vain itsestään, ettei auton alle jäänyt. Nyt huomioi mitä ympärillä tapahtuu. Myös muut kulkijat tulee huomioitua eri tavalla.
Sanonpa vaan, että eletään sitä muuallakin. Pitää osata ottaa opiksi tai ojennukseksi.
* * *
Heti kotiin tultua löytyi sähköpostista sopimus; "Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimus."
Olen kirjoittanut siitä loputtomiin. Aina se jaksaa vain meikäläistä kiinnostaa. En ymmärrä miten useimmat Helli/sotea kannattavat valtuutetut eivät kannatusinnostuksessaan tuo selvästi esiin soten kuntalaiselle tuovia hyviä asioita. Vai eikö niitä olekaan?
Minä en näe etsimälläkään syytä lähteä kannattamaan moista hanketta. Mielestäni, jos sote ajattelemattomuudessaan onnistutaan painostamalla värkkäämään, ollaan lähellä sekasortoa.
* * *
Tutkin viimeisintä sopimusehdotusta. Se on mielestäni entistä vaikeaselkoisempi kuin kaksi aikaisempaa. Tässä en ryhdy sitä repostelemaan. Totean vain, että lähetin sopimuksesta näkemykseni niille keskikarjalaisille valtuutetuille, joiden sähköpostiosoitteet minulla oli käytettävissäni.
Yleisesti ottaen totean lukijalle, ettei mitään kiirettä sopimuksen käsittelyssä ole. Puitelaki edellyttää vain tiedotusta ministeriöön yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Siitä ollaan ilmeisen yksimielisiä, että se on Keski-Karjala.
Nyt on aikaa palvelurakenteen valitsemiseen ja siitä päättämiseen aina vuoteen 2012. Palvelut voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla heti kun eri vaihtoehtojen kesken on suoritettu vertailu. Valinta ja siirtyminen voi tapahtua nopeastikin, kun paras vaihtoehto on löydetty.
Vaihtoehtoina voi olla kuntayhtymä, liikelaitos, kuntaliitokset ja vielä joku muukin. Vaihtoehtoja löytyy kunhan niistä päästään keskustelemaan. Nythän keskustelu on kielletty.
* * *
Torstaina 29.5. on Kiteellä neljän kunnan valtuutettujen "aivonpesutilaisuus". Totean tuon siksi, ettei näissä tilaisuuksissa saa puheenvuoroa kriittisesti soteen suhtautuvat. Niin on ohjelman perusteella nytkin.
Edellä olevasta syystä ei näitä tilaisuuksia pitäisi kuvailla demokraattisiksi
tilaisuuksiksi. Sitä kuvaa parhaiten se, kun puheenjohtaja ilmoittaa, ettei muista vaihtoehdoista tilaisuudessa saa puhua kuin sotesta.
Epädemokraattista on myös se, kun virkamies valitsee palvelutuottajamalliksi tilaaja/tuottajan liikelaitoksineen. Mallin valinnasta vaihtoehtojen kesken ei löydy päätöksiä yhdenkään Keski-Karjalan kunnan päättävienelinten pöytäkirjoista.
Verukkeeksi ei sovi mainita seutuvaliokuntaa (kunnanjohtajat) tai seutuvaltuustoa. Kummallakaan edellä mainitulla ei ole päätäntävaltaa kyseisiin valintoihin tai edes kannanottoihin puolesta tai vastaan. Eihän niillä ole edes johtosääntöä omalle toiminnalleen.
Sote on edennyt ja näyttää etenevän edelleen niin, etten voi olla hyväksymässä hanketta toteutettavaksi kuntalaisille. Ne, jotka kannattavat hanketta ottavat sellaisen riskin luottamushenkilöinä, ettei minun hartiat ainakaan sitä kestä.
Jos vaihtoehdot otetaan vertailuun ja niistä valitaan, voi tulla sellainenkin vaihtoehto, että sovellettuna päästään Keski-Karjalassa ratkaisuun, joka voidaan yksimielisesti valita toteutettavaksi.
* * *
Loppumausteeksi yksi lause sopimuksesta:
"Liikelaitoksen henkilöstö on Kiteen kaupungin ja yhteislautakunnan alainen henkilöstö Tohmajärven kunnan palveluksessa."

torstai 22. toukokuuta 2008

Vain pieni tauko.

Lähden muutamaksi päiväksi reissuun. Tarkoitus on käydä Helsingin seudulla katsomassa mitä siellä aikanaan meuhkasin. Kutsuivat Suomen Punaisen ristin vankilavierailijatoiminnan 35-vuotisjuhliin. Olin yksi toimintaa perustamassa ja levittämässä sitä muualle Suomeen.
Hommasta voisi kirjoittaa enemmänkin. Ehkä joskus niin teenkin.
* * *
Eilinen kunnanhallituksen kokous käsitteli kuntatalouden tervehdyttämisohjelmaa. Virkamiehet olivat sen värkänneet. Tai siis osa heistä. Osahan tekee paria projektityötä.
Tervehdyttämisohjelma on ohjelma. Suunnitelma, mitä pitäisi tehdä. Se toteutuu, jos on toteutuakseen. Ei siitä sen enempää. Tällä kertaa. Asiaan palataan varmasti.
* * *
Keskustelun yhteydessä tuli puhe kylä kouluista. Kuinkas muuten. Puhuttiin niiden merkityksestä kunnalle ja kylille erikoisesti. En ruodi sitä enempää.
Oman kantani toin keskusteluun vaihtoehtoja tutkistelevana. Totesin köyhän olevan köyhän. Se ei saa kaikkea, eikä kaikkea voi pitääkään.
Kysyin kumpi on tärkeämpi, pitää muutama ala-asteinen kyläkoulu siinä toivossa että, se pitää kylän lapsiperheelle asuttavana. Vai pitää lukio, jossa opiskelevat nykyisin aikuiskokoiset, joilla on omat autot ja käyttävät aikuispalveluja siinä kuin muutkin aikuiset. Mukaan lukien ilmaiset oppikirjat. (sanoin, että tupakoivat ja ryyppävät kaljaa. Sensuroin sen tästä jutusta pois)
Tarkoitin pohdittavaksi, kummalle koulumatkan pituus on merkittävämpi. Kuusi vai kuusitoistavuotiaalle. Sen tulee määrittelemään, ei vanhemmat, ei oppilaat vaan poliittinen enemmistö valtuustossa.
Oman kantani jätin tässä vaiheessa sanomatta. Ei sitä moni olisi kuitenkaan edes kuunnellut. Ei tarvitse, jos on voimaa
Helsingin reissun jälkeen tullaan palaamaan Helliin os. Soteen. Monella tapaa ja monelta suunnalta. Siihen asti heipparallaa.
Ps. Jutussa saattaa olla runsaasti kirjoitusvirheitä. Niin kuin ennenkin. Syy on sama. En lue omia juttujani kirjoituksen jälkeen.

tiistai 20. toukokuuta 2008

Päivät myöhässä, kellonajat sekaisin

Joku huomautti, että etkö lainkaan nuku. Näytät kirjoittelevan juttujasi keskellä yötäkin.
Niin innokas en sentään ole, että yöt kykkisin näitä juttuja kirjoittamassa. Joku tolkku se pitää olla minullakin.
Mutta nyt vasta huomasin, että blogin almanakka kulkee omaa kuunkiertoaan ja kello näyttää olevan ukin ajassa. Vartin yli housun kauluksen.
En tiedä mistä aikaerot blogin ja tämän tavallisen ajanlaskun kanssa johtuvat. Olipa ajat miten tahtoo. Minä en pysty aikaratasta kääntämään mihinkään suuntaa. Elellään siis näin.
Kiitos lukijalle kuitenkin asiallisesta huomautuksesta.
* * *
Toinen soittaja kyseli, miten ne työantaja/työtekijä suhteet kunnanhallituksessa menevät. Kuka on työtekijä ja kuka pomo. Häntä oli innostanut kysymykseen pätkätyöntekijöiden asema suhteessa kunnan puolelta työsopimuksen allekirjoittajaan. Sekä se, ettei kunnanjohtaja vastannut hallituksen jäsenen asiaa koskettavaan kysymykseen.
Sepä se siinä onkin. Kuten lehdestä olette saattaneet lukea, mielipiteet ja äänestyskäyttäytyminen voivat nykyisessä hallituksessa muuttua hyvin nopeasti. Siihen ei mene aikaa kuin yksi rykäisy. Mielipiteiden muutokseen hallituksen jäsenellä on toki oikeus. Ihmettelyä aiheuttaa vain se miksi kanta muuttuu kahden samanlaisen asian kesken. Tyhjää äänestävät ovat ilmeisesti unohtaneet missä ovat ja mitä varten.
* * *
Kunnanjohtajan kieltäytyminen vastaamasta esittämääni kysymykseen on jo kinkkisempi juttu. Jos toisille vastataan ja minulle ei, on kysymyksessä syrjiminen. Sitä en usko tapahtuneen. Sehän vaatisi vielä toistuvuutta ollakseen syrjivää.
Perusasia kunnanhallituksen roolituksessa lienee, että kunnanjohtaja selvittelee, valmistelee ja esittää asiat päätösehdotuksessaan päätettäväksi hallituksen jäsenille. Uskoisin hänen tehtäviinsä kuuluvan myös vastata hallituksen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Varsinkin, jos ne selvästi kuuluvat käsiteltävään asiaan.
Kuvittelisin myös, että hallituksen puheenjohtajan tehtävä on huolehtia, että hallituksen jäsenet saavat kaikki sen tiedon, joka asiasta kuuluu saada.
Omana kokemuksenani voin todeta, että tämä kohta kokouskäytännössä ontuu. Mistä syystä sitä en tiedä.
Kysyn nyt ja tulevaisuudessa uudelleen ja uudelleen, miten kunnanjohtaja esittelijänä voi esitellä omana tuotoksenaan kunnanhallitukselle asioita, joista kunnanvaltuustolla on selvä voimassa oleva toisenlainen päätös. Esimerkiksi sopii valtuuston päätös lähteä soteen mukaan 2010 alusta. Ja sekin ehdollisena, jos sopimukseen tehdään tarvittavat muutokset.
Tätä kysyin. Ymmärrän vaikeuden vastata.

Päivät myöhässä, kellonajat sekaisin

maanantai 19. toukokuuta 2008

Selityksiä, ottia tuota.

Palautetta eilisestä kunnanhallituksen päätöksistä on tullut muutaman soiton verran. Toisten puheista en voi, enkä halua sanoa mitään. Omista kylläkin.
Pätkätyöläisten asiassa, jossa käsiteltiin lähdetäänkö valittamaan hovioikeuteen (Karjalaisessa virhe; hallinto-oikeuteen) yritin omalla puheenvuorollani valottaa näkemystä, miksi ei pitäisi valittaa asiasta.
Kysymyksessä oli kertaalleen käräjäoikeudessa hävitty juttu. Juttu oli siis punnittu jo kertaalleen. Mitään uutta asiaan kuuluvaa ei valituksessa ole tuotavissa esiin. Mihin yleensä valitukset perustuvat. Kysymyksessä näytti olevan taiston alku oikeuden päätöstä vastaan. Siinä on taas kaksi kovaa tietäjää vastakkain; oikeuslaitos ja Tohmajärven kunnanhallituksen enemmistö puheenjohtajineen.
Yritin selittää, ettei käräjäoikeuden päätös aina takaa hävinneen puolen käsitystä siitä mikä heidän mielestään on oikein. Oikeuden päätös katsoo ratkaisussaan sitä, että päätös on lainmukainen esitettyjen tosiasioiden pohjalta. Turhaan selittelin.
Ihmettelin miksi pitää valittaa. Kukaan ei hallituksessakaan syytä virkamiehiä töiden pätkimisestä. Heitä ei edes moitittu. Jos perusteeksi jää vain muutaman virkamiehen ja kunnanjohtajan "loukattu" asema asian valmistelussa ja esittelyssä, ei mielestäni olisi kannattanut lähteä hakemaan muutosta päätökseen.
Henkilökohtaiseen kantaani vaikutti myös luotto ammattijärjestöjen lakimiehiin. He ovat päätöikseen näiden asioiden kimpussa ja siksi alallaan ammattimiehiä. Tärkeimpänä pidän kuitenkin olla puolustamassa heikommassa asemassa olevaa ihmistä. Varsinkin jos kysymyksessä on pätkätyöläinen ja hän on jo saanut puolelleen käräjäoikeuden päätöksen.
* * *
Karjalaisen kokousselostuksesta oli jäänyt tai jätetty pois valtuutetun aloite: "Valtuustoaloite koskien teknillisen toimen suoritteiden ja toimintakulujen vertailua."
Vertailun olivat suorittaneet teknisentoimen virkamiehet itse. Päätösesitys ei nyt kelvannut muille kuin hallituksen puheenjohtajalle. Yksi empätiijätuota äänesti tyhjää.
Äänin 7-1 päätettiin selvitys teetättää ulkopuolisella henkilöllä.

Tarvitaanko luottamushenkilöitä?

Olipahan taas hallituksen kokous. Väkisinkin tulee mieleen kysymys mihin nykyisiä hallituksen jäseniä tarvitaan, ellei kannata päätösesitystä tai yhdy hallituksen puheenjohtajan kantaan.
On pakko ryhtyä tarkastelemaan omaa asemaansa luottamushenkilönä. Onko minun tarpeellista istua hallituksessa, jos kirjallisiakaan esityksiäni ei noteerata sen vertaa, että ne synnyttäisivät edes muutama asialliseksi kokemani puheenvuoron. Sellaista puheenvuoroa en pidä hyväksyttävänä, jossa pyydetään allekirjoittanutta tulemaan järkiinsä.
* * *
Hallituksen kokoukseen oli kutsuttu Kiteeltä Airi Turunen esittelemään Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimusta.
Henkilökohtaisena näkemyksenäni esittelyn perusteella esitetty sopimus on nyt entistä epämääräisempi. Lyhyt aikaisen tutustumisen perusteella löysin parikymmentä kohtaa, jotka tarvitsevat lisäselvitystä. Tärkeimpänä kohdat, jotka lisäävät tuntuvasti virkamiesvaltaa. Mikä ei välttämättä olisi paha, ellei sitä valtaa otettaisi pois juuri luottamushenkilöiltä.
Sopimuksessa esitetään kylmästi, että Helli/sote alkaa 1.1.2009.
Kysyin Airi Turuselta, mihin tai kenen päätökseen perustuu, ettei Tohmajärven kunnanvaltuuston päätös mukaan tulosta vuoden 2010 alusta noteerata. Sehän on valtuuston voimassa oleva päätös.
Airi Turunen jätti kysymykseen vastaamatta.
* * *
En tiedä millä vastuulla vastaus jäi alustajalta saamatta. En sitäkään puhuiko hän jonkin kunnan virkamiehenä vai luottamushenkilönä. Vai peräti projektihenkilönä.
Sen tiedän kun kysyin "Maakunnallisen potilastietojärjestelmän hankkiminen" pykälän kohdalla kunnanjohtaja Olli Riikoselta, mikä on se pakottava syy, että perusturvajohtajan epäilevästä kannasta huolimatta pitää tätäkin asiaa kiirehtiä vuoden 2009 alkuun.
Kysyin, mikä on se syy, että Helli/sote pitää alkaa vuoden 2009 alusta, vastoin kunnanvaltuuston tekemää päätöstä. Siinä sanotaan selvästi, että Tohmajärvi mahdollisesti tulee soteen mukaan vasta 2010 alusta.
Kunnanjohtaja Riikonen kieltäytyi vastaamasta kysymykseeni. Eikä puheenjohtaja Tuomo Eronen noteerannut syntynyttä tilannetta mitenkään.
Kun tällä tasolla on luottamushenkilön ja kunnanjohtajan keskustelu hallitustasolla, on otsikon kysymys "Tarvitaanko luottamushenkilöitä?" aiheellinen.
Aprikointia voi synnyttää pohdinta kunnanjohtajan asemasta suhteessa valtuustossa tehtyihin päätöksiin.
* * *
Hallituksessa äänesteltiin taas. Johtuneeko äänestystarve liian viisaista päätösesityksistä vai tyhmän kaprakkaista hallituksen jäsenistä. Viime mainittuun porukkaan myönnän kuuluvani ensimmäisenä.
Oli kaksi täysin saman laista asiaa. Kysymyksessä oli valitetaanko hovioikeuteen ns. hoitajien ketjutusjutussa. Juttuhan oli "hävitty" käräjäoikeudessa.
Toisessa asiassa valitetaan äänin 3 valituksen puolesta, 3 vastaan. 2 tyhjää ja 1 esteellinen.
Puheenjohtajan ääni ratkaisi, että valitetaan.
Toinen juttu oli yksiyhteen edellisen kanssa. Siinä äänet jakautuivat 5 valitukseen lähdön puolesta ja 4 vastaan. Nyt tyhjän äänestäjiä ei ollut. Mikä heidät hävitti?
Omana kantanani näin hovioikeuteen lähdön kunnan etujen vastaisena. Virkahenkilöitä ei hallituksessa eikä käräjillä vastuutettu eikä vaadittu korvauksia.
Tässäpä tätä kunnallisdemokratian toteutumista Tohmajärveläisittäin. Olkaahan äänestäjät tarkempia kun luottamushenkilöitä valitsette syksyn vaaleissa. Erityisesti arvioikaa meikäläinen tarkkaan. Jos en älyä jäädä vieläkään sivuun. Vaan lähden potkimaan tutkainta vastaan. Sillä sitä se on nykyisellä menolla.

Tarvitaanko luottamushenkilöitä?

lauantai 17. toukokuuta 2008

Missä on sylttytehdas?

Olen moneen kertaan aprikoinut mistä sote-ajatukset ja siihen liittyvät innovaatiot syntyvät. Keskikarjalaisia ajatuksia ja tarpeita en niissä ole havainnut. Ulkopuolista tyrkytystä sitäkin enemmän.
Tämän päivän Hesarin taloussivuilta luulen saaneeni vahvistusta epäilykselleni. Suomeen ollaan tuomassa Singaporelaista "innovaatiota" vahvistettuna Etelä-Korealaisella realismilla. Ei siis kovin kotimaista tai omaperäistä täkäläiseen elämän menoon.
* * *
Hesari otsikoi: Sitran innovaatiojohtaja Mikko Kosonen ottaisi päätöksentekoon mallia yritysmaailmasta.
Jutussa Kosonen tuo esiin, että Suomessakin pärjättäisiin paremmin, jos päätöksenteossa otettaisiin käyttöön Singaporelaisia menestystekijöitä; "integroidun konsernijohtamisen mekanismeja."
Mitä uutta ne palvelutuotantoon vanhuksille ja sairaille toisivat, ei Kosonen täsmennä. Se selviää toukokuun lopussa, jolloin kansallista innovaatiostrategia julkistetaan, jossa Kosonen on mukana.
Jotain uutta Suomen palvelurakenteeseen ollaan kehittelemässä. Se kävi selvästi esiin Kososen haastattelusta.
Vastuu kansallisen innovaatiostrategian valmistelusta on ministeri Mauri Pekkarisen johtamalla työ-ja elinkeinoministeriöllä. Työn suuntaamisesta on vastannut ohjausryhmä, jota vetää Sitran yliasiamies, entinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Esko Aho.
Tähän kun lisään omana huomionani, että Tohmajärven kunnanjohtajalla Olli Riikosella on hyvät ja käytännössä koetellut suhteet Esko Ahoon, niin voi päätellä, että mitä Sitran suunnalta kokeiltavaa soten lisäksi tuleekaan, voidaan pian taas olla uuden kokeilukenttänä.
Voimassa olevan kuntalain mukaan ei kaikkea "innovaatiota" tarvitse pureskelematta niellä. Valtuutettujen käyttäytymisestä riippuu, mikä meille on sopivaa ja mikä ei. Nyt pitää pohtia sitä rauhassa. Kiire on tarkoituksella innovaatiomiesten keksintö. Aikaa on harkintaan.

perjantai 16. toukokuuta 2008

KIRJE LUKIJOILLE

AVOIN KIRJE KESKI-KARJALAN VALTUUTETUILLE

Keski-Karjala, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi on maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja liikenteellisesti kiinteä kokonaisuus.

Keski-Karjalalla on Puitelain kautta mahdollisuus hyvään yhteiseen tulevaisuuteen. Kaikki kunnat ovat hyväksyneet Keski-Karjalan kuntien yhteistoiminta-alueeksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapa, tilaaja/tuottajaliikelaitos, on noussut uhaksi Puitelain onnistuneelle toteuttamiselle. Tämä on näkynyt valtuustoissa käydyissä keskusteluissa ja äänestyksissä, mutta ennen muuta myös yli 2000:ssa kriittisessä nettimielipidekirjoituksessa. Niissä on kannettu huolta kunnallisdemokratian kaventumisesta ja päätösvallan siirtymisestä enenevässä määrin virkahenkilöille.

Puitelain ainoa tarkoitus ei ole saada kuntalaisille toimivia terveys- ja vanhuspalveluja. Puitelailla pyritään järjestämään myös hallinnollisesti yhtenäisiä ja riittävän suuria kokonaisuuksia talous- ja liike-elämän tarpeisiin ja sitä kautta parantamaan kuntalaisten elämää omalla kotiseudullaan.

Kiistanalaisen Helli/sote palvelurakenne suunnitelman jatkuessa tai toteutuessa ei nähdäksemme Puitelain tavoitteet Keski-Karjalassa voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla.

Nyt, kun aikaa on vielä riittävästi, on hyvä selvittää ulkopuolisen virkahenkilön avustuksella miten terveys- ja vanhuspalvelut Keski-Karjalassa tulisi tehokkaimmin ja taloudellisimmin järjestää niin, että Puitelain antamat muut mahdollisuudet voisivat toteutua seudun parhaaksi. On selvitettävä miten neljän kunnan mahdollinen yhdistyminen ja siitä johtuva yhdistymisavustus vaikuttavat seutukunnan talouteen ja tulevaan toimintaan.

Taustatietoa Puitelain tehokkaaksi toteuttamiseksi on projekteilla kerätty sosiaali- ja terveydenhuollon saralta riittämiin. Enää puuttuu asioiden yhteen liittäminen ja sen vaikutuksen huomioiminen yhteistoiminta-alueeseen ja ihmisiin.

Me allekirjoittaneet vetoamme keski-karjalaisiin kunnanvaltuutettuihin ja virkamiehiin. On aika kutsua yhdessä ministeriöstä selvitysmies ratkaisemaan Puitelain tarjoamia vaihtoehtoja kuntalaisten parhaaksi.

Esa Lahtela Tapio Hämäläinen

Kansanedustaja Terveyskeskuslääkäri

Kunnanvaltuuston jäsen. Kunnanvaltuuston puh.joht.

Kitee Rääkkylä

Lea Kosonen Veijo Tuunanen

Kunnanvaltuuston jäsen Kunnanvaltuuston ja

Kesälahti hallituksen jäsen

Tohmajärvi

VETOOMUS, JULKILAUSUMA, MIELIPIDE

Minulla on silloin tällöin ollut mielipide-eroja lehdistön kanssa. Joitain kirjoituksiani on pyritty "korjaamaan" ja muutamat ovat korjauskelvottomina jätetty julkaisematta. Onneksi on nyt tämä blogi. Saa kirjoittaa mitä lystää ja vastatakin jos joku kyselee perästä.
Lehdistöllä on valtaa. Se tiedetään. Lehden sisällöstä vastaa päätoimittaja. Mitä ja millaisia juttuja lehti julkaisee. Päätoimittajan valitsee lehden omistaja. Se siitä päätoimittajan vallasta.
* * *
Karjalainen järjesti kyselyn päättäjille. Mitä mieltä päättäjät ovat netti, suoralinja ja tekstiviesteistä. Kyselyyn oli vastannut 27 henkilöä.
En pui enempää kyselyä. Se on julkaistu tämän päivän Karjalaisessa. Yleisesti vastauksista voi päätellä, että julkisuus olisi hyvä. Samoin jutut, jos niissä olisi allekirjoitukset. Hurskasteluakin vastauksista voi aistia. Malliin; käyn harvoin netissä.
* * *
Sitten Karjalaisen linja omaan suoraanlinjaansa.
Tarjosin suoralle linjalle julkaistavaksi yllä olevaa Avointa kirjettä. Sain ystävällisen vastauksen nopeasti palstan vastaavalta toimittajalta. Se oli lyhyt ja ytimekäs; emme julkaise vetoomuksia tai julkilausumia. Toivottavasti lehti on tarkka linjassaan. Ainakin tulevaisuudessa. Mennyt linja on lipsunut silloin tällöin kun on ollut tarvetta.
Sitä tässä ihmettelen, mikä ero on mielipidekirjoituksen ja tarjotun avoimen kirjeen välillä. Sisältö ei ole "rienaava" ja allekirjoittaneetkin nauttivat ainakin valtuutettuina toistaiseksi luottamusta.
Kansan vallallekaan ei kirjeestä pitänyt olla huolta. Sitä jopa kyseltiin kirjeessä.
Ehkäpä se ei sopinut lehden linjaan. Pitää yrittää toiste uudestaan. Jospa silloin läpäisisi julkaisukynnyksen.
* * *
Avoin kirje on nimensä mukainen. Vaikka osoite on valtuutetuille, kirjeen sisältö on keskikarjalaisille tarkoitettu.
Koti-Karjala julkaisi kirjeen porinapalstallaan. Lehti ei tulkinnut kirjoitusta julkilausumaksi. Sellaisiahan tyrkyttävät lehtiin poliittiset puolueet ja erilaiset aatteelliset yhdistykset.
Kirjeen allekirjoittajat ainakin minulle ovat kahden puhelun tuttuja. Saman henkisyyden uskon tulleen yhdistäväksi tekijäksi vuosien varrella ja erityisesti nyt meneillään olevan sotehässäkän johdosta.
Toivottavasti avoin kirje poikii keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa monipuolisemmin kuin mitä tähän asti on käyty.
Eilen Pohjois-Karjalan radio antoi kirjeelle sijaa uutisissa ja sen jälkeen tehdyssä haastattelussa n. 20 minuutin verran.

tiistai 13. toukokuuta 2008

Valta karkaa valtuustoista

Keski-Karjalassa on meneillään uusvallanjako. Luottamushenkilöt, erityisesti vaaleilla valitut valtuutetut ovat jääneet äänettömiksi yhtiömiehiksi.

Aloitteellisuus on kunnanjohtajien käsissä. Heidän tahtoaan toteuttavat projektit ja projektipäälliköt. Valmiit asiakokonaisuudet hyväksytään valtuustoissa enemmistöpäätöksillä ja silloinkin yleensä puheenvuoroitta.

Edellä olevat väitteet ovat kovia. Esimerkiksi sopii meneillään oleva Helli eli sote-hanke.

Sote - idean polkaisi käyntiin Tohmajärven kunnanjohtaja. Myöhemmin hän on toiminut projektivastaavana, vetäjänä ja jos minä.

Keski-Karjalan kunnanjohtajat ovat ohjanneet sotea seutuvaliokunnasta käsin. Tosin toimivallan kanssa lienee niin ja näin. Seutuvaliokunnalla ei ole johtosääntöä ja tehtävät, joita se voi hoitaa, pitää valiokunnalle antaa erikseen nimeten.

Seutuvaltuusto on ottanut itselleen esittelijän ja hyväksyjän tehtävät. Nekin tietenkin ilman johtosääntöä tai vaaleilla valittujen valtuutettujen antamaa toimivaltaa.

Kaiken kukkuraksi nyt ovat astuneet kuvaan projektipäälliköt ja kuntaan sotea rakentamaan palkatut muut henkilöt. En ole pystynyt itselleni selvittämään ovatko he virkamiehiä vai luottamushenkilöitä ja millä valtuuksilla he julistavat paikkoja auki, haastattelevat hakijoita virkoihin j.n.e.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen puitelain edellyttämällä tavalla on valtuutettujen tehtävä. Vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi on lukuisia. Näiden vaihtoehtojen keskinäistä paremmuusarviointia kuntalaisten kannalta katsoen ei Keski-Karjalassa ole suoritettu. Se olisi valtuutettujen tehtävä.

Valtuutetut ovat olleet haluttomia ottamaan selvää ja sanomaan mielipiteitään vaihtoehtojen välillä. He ovat jopa tyytyneet saneluun, joka on kieltänyt heitä puhumasta muista vaihtoehdoista kun meneillään olevasta sotesta.

Puitelain edellyttämät muutokset ovat kovan sarjan muutoksia. Ne eivät voi ohittaa valtuutettuja noin vain. Keski-karjalaisten valtuutettujen on terästäydyttävä. Heidän tulee kantaa vastuunsa ja otettava valta sinne, jonne laki sen on määrännyt. Heille itselleen ja valtuustoihin.

lauantai 10. toukokuuta 2008

Parran pärinää Jetinasta

Käväsin Karjalaisen nettiä vilkaisemassa. Siellä keskustellaan vilkaasti onko Jetina hyvä vai huono. Otapa tuosta selvää.
Jo silloin kun konklaavi perustettiin esitin epäileviä mielipiteitä. En Jetinasta vaan projektijärjestelmästä yleensä. Jo alkuun näytti, että projektit, joita myöhemmin myös hankkeiksi on ryhdytty kutsumaan, ovat itse tarkoitus. Ei niiden tarve.
Mielestäni kaiken järjellisen toiminnan ydin pitää olla tarve. Pitää olla puute, jota hankkeella yritetään poistaa. Tai pitää löytää uusi käytäntöön sovellettava idea, joka hankkeella saadaan alkuun.
Vuosien saatossa olen huomannut, etten epäilyksessäni ole mennyt paljoakaan pieleen. Hankkeita on ollut runsaasti. Mielikuvituksellisilla nimikkeillä. Raportteja on laadittu. Yleensä niihin ovat olleet tyytyväisiä raportin laatijat. Hankkeen kohderyhmän mielipidettä raporteissa ei ole liiemmin näkynyt. Ainakaan heidän itsensä kertomina.
Ainakin minulle ja uskon, että suurimmalle osalle kansalaisista, projektien tavoitteet ja tulokset ovat jääneet hämärän peittoon.
Joka kerta, kun yritän projektin loppuraportin todellisista tuloksista kysyä, minut luokitellaan tyhmäksi, kun en ymmärrä miten paljon hankeella on saatu hyvää aikaan.
Miksi tietäjät eivät kerro sitä hyvää myös minulle. Tarvitsisin yksinkertaisena ihmisenä esimerkiksi jonkin yksityiskohdan saavutetusta hyvästä. En sitä, että projekti on onnistunut ja synnyttänyt uusia työpaikkoja niin ja niin paljon. Minne? Sitä ei saa projektivastaavilta irti kirvelläkään.
En vastusta Jetinaa, enkä projekteja. Jonkin lainen tolkku hankeilla saisi olla. Sellainen, että sen tärkeyden ymmärtäisi tyhmempikin ihminen. Kaikki emme valitettavasti kuulu Jetinan ytimeen. Maksumiehinä veronmaksajina kuitenkin olemme. Se taas edellyttää selviä tuloksia ja niiden tiedottamista maksumiehille.

torstai 8. toukokuuta 2008

ÄITIEN PÄIVÄ

Kävin jo eilen hautausmaalla. Ylihuomenna on äitien päivä. En koskaan ole perustanut merkkipäivistä. En elävien, enkä kuolleiden. Paitsi yksi merkkipäivä on mielestäni juhlimisen ja arvostuksen ansainnut. Se on äitien päivä.
Joensuun Lyseossa aikanaan oli uskonnon opettajana Uuno Muotinen. Pappismies, joka jostain syystä viihtyi paremmin opettajan tehtävissä. Kerrottiin hänen olleen kasvatuslaitoksenkin johtaja.
Muoti-Uuno sai kurin lähes tuhannen oppilaan koulussa pysymään ainakin omilla tunneillaan. Hän ei paljon puhunut. Ehdoton auktoriteetti oli joskus hankittu ja se pysyi hänellä, vaikka juttuja hänenkin heikkouksistaan poikaporukassa puhuttiin.
Äitien päivän alusviikolla Muoti-Uuno tuli luokkaan postikorttinivaska mukanaan. Tämä tapahtui joka vuosi. Päiväkirjan kirjoitettuaan hän piti pitkän tauon. Tiesimme odottaa hänen puhetta äidistä ja äidin merkityksestä. Tiesimme myös, että puheen jälkeen meillä oli mahdollisuus ostaa hänen tuomiaan äitienpäiväkortteja. Käteisellä.
Uuno Muotinen oli loistava puhuja. Kuuntelimme hänen puhettaan hiiskumatta. Monen pojan koltiaisen silmäkulmaan nousi kyynel. Kehtaan sanoa, että niin kävi myös minulle. Silloin se piti kätkeä tekoyskään tai korostettuun nenän niistoon.
Puheen jälkeen postikortit kävivät kaupaksi. Minäkin ostin niukoilla viikkorahoillani useamman kortin. Miksiköhän? Minulla oli vain yksi äiti. Mummit eivät puheessa tulleet esiin. Oliko Muoti-Uuno loistava kauppamies vai minulla huono omatunto omaa äitiäni kohtaan. Uskon, että molempia, mutta huono omatunto lienee rassannut jo silloin mieltäni.
En tiedä huomioinko äidin eläessä Uuno Muotisen opit äitiä kohtaan. Yritin ainakin. Näin jälkikäteen tuntuu, etten kuitenkaan tarpeeksi.
Jotain pysyvää Muoti-Uunon puheesta uskon aivokoppaani jääneen. Menen mielelläni äidin haudalle. Vien sinne kukat ja muistan äidin tekemää työtä minun parhaaksi. Vielä silloinkin hän touhusi hyväkseni kun minut luokiteltiin aikuiseksi ja oman perheen päämieheksi.
Jotain tässä itsekkäässä maailmassa on sentään pysyvää. Se on äidin rakkaus omaa lastaan kohtaan. Sitä ei aina lapsena ja nuorena huomaa. Vanhempana sellaisetkin asiat, jotka silloin ennen tuntuivat äidin tekeminä epäoikeuden mukaisilta, ovat osoittuneet tarkoitetuksi juuri minun parhaaksi.
Muistakaa ihmiset omaa äitiänne rakkaudella silloin kun hän vielä elää. Käykää hänen haudallaan. Mahtavat muistokivet ja kukat eivät ole tärkeitä. Merkitystä on omalla muistamisella, sellaista henkilöä kohtaan, joka aina toivoi sinulle vain parasta.
Hyvää äitien päivää.

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Mitä terveys ja vanhuus maksaa?

Vuoden 2006 terveydenhoitomenot ovat saatu numeraaliseen tarkasteluun. Vilkaistaanpa tilannetta Keski-Karjalan kohdalta.
Euroilla mitattuna järjestys on: Rääkkylä 2237 euroa/asukas
Tohmajärvi 2022 - " -
Kesälahti 1984 - " -
Kitee 1740 - " -
Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 1628 euroa/asukas.

Edellä olevat luvut kertovat menoista, ei laadusta tai ikärakenteesta ja sairastavuutta. Jotta nämä huomioitaisiin on rakennettu tarvevakioitu indeksi. Se kertoo paljonko terveysmenot ovat suuremmat tai pienemmät Suomen keskiarvoon verrattuna.
Kuntien keskiarvoindeksi merkitään 100:lla. Eli indeksilla 80 merkityllä kunnalla menot ovat olleet 20 % keskiarvoa pienemmät.

Keski-Karjalan tarvevakioitu vertailu muuttaa kuntien järjestystä suhteessa eurovertailuun:
Indeksi vertailu: Rääkkylä 85
Kitee 89
Kesälahti 90
Tohmajärvi 92

En ole mikään numeronäplääjä enkä tilastotieteilijä. Edellä olevan perusteella näyttää, että Rääkkylän kallein onkin palveluiltaan seudun tehokkainta ja muut kompuroivat tasavahvoina perässä.
Senkin voi päätellä, ettei liikelaitosjärjestelmällä mitään säästöjä voi synnyttää. Sen näkee koko Suomen vastaavasta vertailusta.
* * *
Ministeriön virkamiehet rakentavat parasta aikaa taas uutta projektia vanhus ja terveyspalvelujen uudeksi järjestämiseksi.
Isäntänä heiluu sosiaali- ja terveysministeriö ja kumppaneiksi tulevat ainakin Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö., kuntaliitto, rahauotomattiyhdistys, Stakes, Sitra ja Terveyspalvelualan liitto. Tarkoitus on tuoda uusia innovaatioita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.
Hyvähän se projekti on taas perustaa ja etsiä uutta vanhojen ja sairaiden hoitoon. Eniten epäilen mukana olijoista Sitran osuutta ja sieltä Esko Ahoa.
Esko Ahohan ilmaisi taannoin ratkaisuksi televisioesiintymisessään masennukseen pätkätyöt. Epäilen Sitran kannattavan myös liikelaitosjärjestelmän voimakasta sisäänajoa terveyskeskuspalveluihin. Sekin epäily perustuu Ahon televisio esiintymiseen.
Onko todella kaikki se, mitä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon eteen tähän asti on tehty, onkin tehty väärin? Tämmöistä en minä ainakaan ole puraisematta nielaisemassa.

Pidä sinä hevosta

Mitenkä se politiikka oikein menee? Yksi sanoo, että kuusikympisestä ei ole politiikkaan. Ilman muita perusteita se on puhdasta ikärasismia.
Toinen koettaa saada 16-vuotiaat äänestämään vaaleissa. Ilman perusteita se on "lapsityövoiman" hyväksi käyttöä.
Jos kuusikymppiset halutaan pois katukuvasta, niin epäilen, ettei moinen ajatus saa kovin suurta kannatusta kansalaisten keskuudessa. Se ei kuitenkaan nykymenolla liene mikään este. Meillä näyttää olevan poliittisia tietäjiä. He kun jyrähtävät kansa vaikenee ja tottelee.
Onko niin, että kaikki "käyttöikäiset" eivät enää tottelisi politiikan komentelijoita. Vallan lipsumiseenko käsistä tarvitaan lapsia äänestämään. Uskotaan heidän ainakin alkuun olevan tottelevaisempia kuuntelemaan mikä on parasta.
Meikäläinen on monessa suhteessa jälkijättöinen. Ensimmäisiä itsenäisiä ajatuksia muistan kainosti yrittäneeni kehitellä vasta 35-ikävuoden jälkeen. Siihen asti piti aina pelätä mitä viisaammat ja vanhemmat ovat mieltä asiasta.
Jälkijättöisyydestäni johtuen pidän kuusikymppisiä elämää kokeneina ihmisinä, joilla on turhat luulot karisseet niin omasta elämästään kuin kuin siitäkin mitä voivat yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaa.
Kuusitoista vuotiaat eivät hallitse itseään eivätkä paljon muutakaan. Jos käyvät äänestämässä, kysyvät vanhemmiltaan ketä pitää äänestää.
* * *
Suomalainen tottelee ja jurputtaa. Suomalainen kunnioittaa auktoriteettejä ja jurputtaa. Suomalainen teettää vaikeat asiat toisilla ja jurputtaa. Kahdesta vaihtoehdosta suomalainen teettää valinnan toisella ja jurputtaa. Jos valittavina ei ole mitään suomalainen jurputtaa. Jos valittavaksi tarjotaan yksi vaihtoehto, suomalainen valitsee sen yksimielisesti ja jurputtaa. Jos jostain asiasta pitäisi ottaa selvää hän ei sitä tee, vaan uskoo mitä hänelle sanotaan. Nyt hän ei edes jurputa. On syntynyt yhteinen päätös, jonka takana seistään. Sitä sanotaan vielä ryhmäpäätökseksi. Sen takana on turvallista seisoa. Ja kantaa vastuuta.
Keski-karjalainen ihminen käy hyvänä esimerkkinä suomalaisesta.

maanantai 5. toukokuuta 2008

KIIRETTÄ PITÄÄ

jotta ei kerkiä kun ryntäillensä sylkäisemään.
Karjalainen otsikoi Tohmajärven sulkevan kolme kouluaan. Asiasta on hallituksesta keskusteltu, mutta aikaisempien päätösten perusteella lakkautukset nousevat tosissaan esiin vasta tulevalla valtuustokaudella. Ilmeisesti heti alussa.
Säästöjä hallitus etsii kuumeisesti talouden tasapainottamiseksi. Uskon säästöjen tullessa kuntalaisille tietoon herättävän monen todellisuuteen. Palveluhintojen korotus, jopa palvelujen supistaminen, veronkorotukset ja niin edelleen arveluttavat mitä tulevaisuus muuta tuo tullessaan.
Keskusteluissa ja suunnitelmissa olevilla tervehdyttämisillä ei 3 milj. euron kumulatiivinen putoa neljässä vuodessa vielä kuin reiluun 1 milj. euroon.
Tarvitaan rankempia rohtoja taudin hoitoon. Kestääkö niitä heikko kroppa, on nähtävissä myöhemmin.
Karjalaisessa mainittu 1 milj. euron sote-säästö neljässä vuodessa on yhtäkuin lottovoiton odotus. Ajatus säästöistä ei perustu mihinkään laskelmaan. Eikä sitä laskelmaa kukaan uskaltaisi tunnustaa omakseen. No, ehkä konsulttia lukuunottamatta.
Oma veikkaukseni soten synnytyksestä, jos se jotenkin pihtisynnytyksellä on onnistuakseen, on että sotesta syntyy kunnille lisäkuluja enemmän kuin mitä arvailut ovat nyt säästöistä.
* * *
Kiireestä puheen ollen. Jäät lähti Tohmajärvestä ennen Vappua. Ahven alkoi kutunsa 4.5. Pääskysparvi tuli Järventaakse 5.5. Meikäläinen kudettaa ahventa ja yrittää raivaussahan kanssa soheltaa vesakossa. Mökin valmistelut kesäkuntoon ovat kesken.
Eilen yritin hammaslääkäriin varatulle ajalleni. Lääkärin tietokoneessa oli aikani merkitty täksi päiväksi. Asia järjestyi kuin sompailtiin meikäläiselle uusi aika.
Yksi vahinko sählingistä syntyi. Pesin eilen hampaani turhaa.